”Frihet är det bästa ting, där sökas kan all världen kring”, skaldade redan biskop Thomas i Engelbrektsvisan på 1400-talet.
Också valfrihet är ett positivt begrepp – vem kan egentligen vara emot valfrihet?
Inte heller vi i SFP, men man måste alltid analysera effekter och konsekvenser. Också biskop Thomas hade en reservation: ”Den frihet kan väl bära”, tillade han. Frihet medför alltid ansvar.
Perusterveydenhuollossa ja tietysti hammashoidossa on verraten helppoa toteuttaa valinnanvapaus. Meillähän on toisaalta valmiit kunnalliset terveyskeskukset ja hammashoitolat, ja toisaalta yksityisiä, erilaisia ja erikokoisia lääkäri- ja hammaslääkäriasemia. Nämä pystyvät useimmiten tarjoamaan samanarvoista hoitoa.
Näin ainakin Helsingissä, vaikka ei välttämättä kaikkialla muualla.
För socialvårdens del är det redan mer komplicerat, och den har ju behandlats styvmoderligt i hela vårdreformen. Av den finska förkortningen sote har det mest handlat om te, mycket mindre om so.
I socialvården har vi delvis myndigheters maktutövning, som inte kan överföras på privata företag, och dessutom blir det lätt komplikationer med den personliga integriteten då personalen hos privata aktörer inte binds av tjänsteplikter.
Itse asiassa vaarantuu myös se sosiaali- ja terveydenhoidon integroituminen, joka on mm. Helsingissä päässyt alkuun. Parempaa olisikin, että sosiaalihuolto jäisi edelleen kuntien vastuulle, ei maakunnan eikä yritysten.
Suurimmat ongelmat valinnanvapaus aiheuttaa kuitenkin erikoissairaanhoidolle. Meillähän on nykyään peräti 50 erikoissairaanhoidon osa-aluetta.
Vain meidän uusimaalainen HUS/HYKS tarjoaa kattavaa hoitoa kaikilla näillä alueilla, muut yliopistolliset sairaalat useimmilla, mutta ei ihan kaikilla, ja keskussairaalat vielä harvemmilla.
Den privata sektorn erbjuder bara en bråkdel av specialistvården, och även om den byggs ut förblir den privata sektorn helt säkert långt ifrån heltäckande. Få är t.ex. de regelrätta privata sjukhusen.
Risken är överhängande att den privata sektorn först tar betalt för vissa elementära specialisttjänster, men sedan ändå tvingas hänvisa patienten till den offentliga vården för mer avancerad vård.
I SFP vill vi slå vakt om denna offentliga sjukvård och dess resurser, och då talar vi om både personal och ekonomi. Även den avancerade sjukvården måste fungera i alla lägen, enligt principen 24/7.
Helsingissä ja Uudellamaalla tiedämme, että HUS on maan kustannustehokkain sairaalapiiri – osittain tietysti johtuen mittakaavaeduista – samalla kuin hoidon taso on maan korkein, ja kansainvälisestikin erittäin korkea.
Me emme halua, että määritelmän mukaisesti kallein, eli vaativin sairaanhoito tuottaa rahaa yksityisiin taskuihin, usein ulkomaalaisille omistajille, jotka eivät maksa veroja Suomessa ja siksi eivät osallistu meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamiseen, ja joilla pahimmassa tapauksessa on kotipaikkakunta veroparatiisissa.
Myös tästä syystä haluamme edetä valinnanvapaudessa varovaisesti, erityisesti erikoissairaanhoidon osalta. Big Bangin sijaan RKP suosittelee, että valinnanvapaus toteutuu sellaisissa etapeissa, joiden välillä on riittävän pitkät välit, jotta pystymme keräämään kokemuksia ja oppimaan jokaisesta askeleesta, ennen kuin siirrytään seuraavalle.
Som en självklarhet förutsätter vi i SFP att att all social- och hälsovård ska garanteras på landets bägge nationalspråk.
(Baserar sig på anförande i debatten i Helsingfors stadsfullmäktige om valfrihet i vården 13.12.2017)