Arga sannfinnar och glada svenskar

Det blev en ganska annorlunda arbetsdag på riksdagen i dag. Den började normalt med att riksdagsgruppernas internationellt ansvariga tjänstemän träffade riksdagens internationella avdelning för en genomgång av riksdagens representation i internationella parlamentariska organ.  Nej, ingen anledning att gå närmare in på det…

Sedan satt jag som ”spion” på ett märkligt litet seminarium i riksdagens medborgarinfo. Veterligen för första gången i vår politiska historia gjorde en samlingspartistisk riksdagsledamot gemensam sak med en sannfinne, mot svenskan.

Kokoomusledamoten var Sanna Lauslahti, från Esbo. Och sannfinnen var ingen mindre än ”värstingen” i partiet, ungdomsförbundets ledare Simon Elo, han som utan att blinka inte bara talar mot svenskan i finska skolor utan ”som en logisk konsekvens” öppet kräver att Finland ska bli ett enspråkigt land. Titta på skoj på hans valvideo ”Ruåtsalainen painajainen” på YouTube!

Med honom gjorde alltså en kokoomusledamot gemensam sak! Det är bra att minnas om någon svensk- eller tvåspråkig mot förmodan hade tänkt rösta på en samlingspartist i valet!

Nå, själva seminariet var inte särskilt dramatiskt. Det var ingen publiksuccé: utöver de två arrangörerna, två utomstående inledare, tre journalister och jag hade ett tiotal åhörare dykt upp.

De utomstående inledarna överraskade inte. EK-”experten” Merja Hannula hör till dem som inte kan läsa organisationens egna undersökningsresultat om företagens språkbehov (1. engelska, 2. svenska, 3. ryska), utan vill minska svenskundervisningen för att ge rum för ryskan. Som exempelföretag valde hon av någon anledning Pohjois-Karjalan Osuuskauppa – inte t.ex. Tornionlaakson Osuuskauppa vid en annan gräns.

Lauslahti drog villigt slutsatsen att dagens språkundervisning inte fyller framtidens behov – vilket i och för sig är helt riktigt. Men hon ville alltså skära bort bland språken, i stället för att stärka mångfalden. Däremot ville hon inrätta svenska klasser i finska skolor, eftersom ”de svenska skolornas dörrar är stängda” för finska barn. Jag undrar vilka dörrar hon har känt på…

Simon Elo ville alltså göra Finland enspråkigt finskt, men frikostigt ge svenskan samma ställning som samer, romer och teckenspråkiga har. Tack för det! Ett enda språk räcker enligt honom för inbördes kommunikation, vilket också underlättar invandrarnas svåra val mellan två språk.

Det måtte ha varit första gången som en sannfinne ömmade för invandrare, men så gällde det förstås att hitta någon grupp att ställa mot finlandssvenskarna…

Men mer annorlunda skulle arbetsdagen bli. Aldrig hade jag väl trott att jag på arbetstid skulle stå och skandera slagord i en demonstration nedanför riksdagns trappa…

Men det är klart att jag ställde upp då Päivi Storgård förtjänstfullt tog initiativet till en motdemonstration mot finskhetsförbundet Suomalaisuuden liittos demonstration mot svenskan. Jag skulle ju ändå hålla vår riksdagsgrupps korta anförande inför finskhetsarna.

De sannfinska & Co hade nog lyckats mobilisera lite fler deltagare än Storgård. Men skillnaden var den att finskhetsarna hade planerat sin aktion i månader och hade ordnat med gratisbussar från Åbo, Tammerfors, Jyväskylä och Imatra, medan Storgård tog sitt initiativ i går, och mobiliserade med hjälp av e-mejl, facebok och en annons i dagens Hbl.

På basis av den ställde minst ett par hundra finlandssvenskar och likasinnade upp för att försvara sitt modersmål mot attackerna. Där var kulturpersonligheter som Jörn Donner, Mikael Enckell, Carl Mesterton och Johan Storgård och många ledande SFP-politker, men också en stor skara unga studerande och skolelever.

Större än skillnaden i antal var nog skillnaden i humör. Medan sannfinnarna var arga och aggressiva och försökte sabotera bl.a. mitt anförande med högljudda invektiv, var motdemonstranterna glada och sjöng – på båda nationalspråken.

Nog kan vi också, om vi vill, och blir därtill provocerade!

Fotnot: Det blir intressant att se Helsingin Sanomats rapportering i morgon från seminariet och demonstrationerna. Tidningen hade nämligen haft den goda smaken att sända sin mesta svenskhatare, Marjukka Liiten, på plats. Hon kom bland annat efter mitt anförande fram till mig och polemiserade på ett sätt som fick mig att påminna henne om att hon borde skilja på sina roller som finskhetsare och reporter.

5 Replies to “Arga sannfinnar och glada svenskar”

  1. Satuin olemaan itse tuolla paikalla jonkin aikaa seuraamassa mielenosoitusta. Minun on hyvin vaikea ymmärtää minkä ihmeen takia RKP:n ylipäänsä tarvitsi tulla paikan päälle provosoimaan tilannetta? Mielenilmauksen tarkoituksena oli puolustaa ruotsin kielen pakollisuuden poistoa, ei hyökätä ruotsin kieltä vastaan. Miksei RKP järjestä omia tilaisuuksiaan, jossa voitte sitten tuoda esiin oman näkemyksenne? RKP:n teemani oli kaksi kieltä – yksi kansa, mutta eihän mielenosoituksen argumenttina ollut vastustaa Suomen kaksikielisyyttä, vaan pakollista ruotsia. Jos enemmistö kerran haluaa poistaa pakollisen ruotsin, voidaan se aivan hyvin poistaa. Ensi vaalikaudella sille olisi hyvät mahdollisuudet. Onko sitten koko Suomi kääntynyt suomenruotsalaisia vastaan? Ei tietenkään. En usko, että suomenruotsalaisuus on niin heikoilla kantimilla, että se on suomenkielisten ruotsinopiskelun varassa.

    1. Kiitos palautteesta! Etkö kuitenkaan kuullut mitä kommentteja heitettiin meille päin, mm. mun puheen aikana? Osa niistä oli nimenomaan suunnattu ruotsin kieltä ja jopa ruotsinkielisiä vastaan. Ja mielenosoituksen kantava hahmo Simon Elohan nimenomaisesti halusi puheessaan lakkauttaa maamme kaksikielisyyden. Olen iloinen että sinä et kuulu siihen joukkoon.
      Ja mitä vikaa oli siinä että halusimme nimenomaan järjestää vastamielenosoituksen, rinnakkain. Eihän mitään käsirysyä sentään syntynyt!
      Oletko muuten pannut merkille miten Suomalaisuuden liitto on muuttanut koko olemuksensa: enää ei varjella suomen kieltä, vaan persujen johdolla vastustetaan ruotsin kieltä. Suomalaisuuden liitosta on tullut ruotsinvastaisuuden liitto! Milloin jäsenkunta palauttaa liiton perinteet kunniaan?

  2. Pieni tarkennus Valtterille: niin sanotun vastamielenosoituksen takana EI ollut Rkp, vaan ryhmä asiasta kiinnostuneita, riippumatta puoluekannasta. Ruotsinkieliset eivät automaattisesti ole Rkp;n jäseniä tai edes kannattajia.

    Björn pohtii aivan oikein Suomalaisuuden liiton roolia ja tehtävää. Mielestäni tällaisella yhdistyksellä on tehtävänsä. Valitettavasti se ei nykyisellään edistä tehtäväänsä, vaan keskittää kaikki vähäiset voimavaransa ruotsinkielen vastustamiseen. Se on kovin valitettavaa, häviäjänä on suomalaisuus ja suomen kieli.

  3. Kiitos vastauksesta! Olin itse paikalla vain noin puoli tuntia mielenosoituksen alkuvaiheessa. Sinä aikana en kuullut mitään pahempia herjanheittoja, lähinnä iskulauseita puolin ja toisin. Ilmeisesti mopo karkasi hieman käsistä myöhemmässä vaiheessa uutislehtien perusteella.

    Simon Elon kannanotto yksikielisen Suomen puolesta oli nimeenomaan Perussuomalaisten Nuorten kanta, olihan siellä muidenkin Nuorisojärjestöjen edustajia kertomassa omasta kannastaan, myös Svensk Ungdomin puheenjohtaja, mutta mielenosoituksen tarkoitus oli puoltaa pakollisen ruotsin poistoa.
    “mitä vikaa oli siinä että halusimme nimenomaan järjestää vastamielenosoituksen? Vikana oli juuri se, että tilanne provosoitui, muutenkin tunnelma vaikutti melko kireältä. Minkä takia heittää lisää vettä kiukaalle?

    Mitä tulee Suomalaisuuden liittoon, en ole yhdistyksen jäsen enkä muutenkaan sen toiminnassa mukana, joten en kanna vastuuta sen tekemisistä taikka ala sitä tässä puolustelemaan. Olen kanssasi samaa mieltä, että liiton tulisi keskittyä suomalaisuuteen ja suomen kieleen, jo ihan nimensä ja historiansa takia. Tosin tässä yhteydessä minun on pakko sanoa, että myös RKP:llä on itsetutkiskelun paikka. Kumpi todella on RKP:lle tärkeämpää: se, että jokaikinen suomenkielinen opiskelee ruotsia vai että ruotsinkieliset palvelut saadaan turvattua? Nämä kun eivät korreloi 100 prosenttisesti keskenään.

    Thomas: Tiedän, etteivät kaikki suomenruotsalaiset äänestä RKP:tä, kuitenkin viime eduskuntavaaleissa noin 74%. Myönnettäköön, että omasta puolestani oli kuitenkin virheellistä sanoa, että RKP olisi ollut vastamielenosoituksena takana. Tosin ei tämäkään täysin vailla todellisuuspohjaa ole, sillä uskallan väittää, että lähes kaikki vastamielenosoituksessa olevista oli RKP: kannattajia tai äänestäjiä, olihan lisäksi tempauksen takana RKP:n ehdokas Päivi Storgård.

Comments are closed.