Talousarvion käsittely poikkeaa tänä vuonna. Emme käsittele vain yhtä budjettia, vaan kahta, kun sosiaali- ja terveydenhoito sekä pelastustoimi erotetaan omaksi kokonaisuudekseen.

Historiallinen on myös kuntaveron laskeminen 18 prosentista 5,36:een, mutta kuten tiedämme tämä on näköharha. Verokanta ei todellisuudessa muutu, vaan suurin osa rahasta kulkee valtion kautta SoTePe:lle. Kaupungilla on onneksi muita tulonlähteitä peittämään jäljelle jäävät tarpeet, alkaen kasvatuksen ja koulutuksen toimialasta, joka nousee sosiaali- ja terveystoimialan tilalle kaupungin suurimmaksi.

On myös huomionarvoista, että samalla kun kunnallinen budjetti melkein puolittuu uudistuksen takia, arvioitu ylijäämä kasvaa huomattavasti. Tämäkin on toki harha, koska ylijäämä käytetään suunniteltuihin investointeihin. Eikä edes riitä, vaan kaupungin on lisättävä lainataakkaansa. Se pysyy kuitenkin hallinnassa.

Muitakin hyviä uutisia löytyy. Verotulot ovat nousseet roimasti, yli odotusten, ja niiden odotetaan jatkavan nousua myös ensi vuonna. Yksi selittävä tekijä löytyy talousarvioesityksen viimeisestä liitteestä:

Helsingin työllisyysaste oli vuonna 2020 72,3 prosenttia ja nousi viime vuonna 74,1 prosenttiin. Tänä vuonna sen ennustetaan nousevan jopa 76,5:een. Kaikki viittaa siihen, että se voi nousta edelleen ensi vuonna – ja työttömyysaste vastaavasti laskea. Monella alalla on valitettavasti päinvastainen ongelma: työvoimapula.

Tähän ongelmaan esitetään ratkaisuja talousarvioesityksessä. Korotamme palkkoja erityisesti matalapalkka-aloilla. Lisäämme määrärahoja, jotta voimme tarjota työmatkalippuja julkisessa liikenteessä ja me voimme jatkossakin tarjota henkilöstö-asuntoja. Samalla olemme edellyttäneet, että valtio meidän alueellamme lisää koulutuspaikkoja aloilla joilla on työvoimapulaa, kuten koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Tässä yhteydessä olemme RKP:n aloitteesta talousarviosopimuksessa kiinnittäneet erityistä huomiota henkilöstöpulaan ruotsinkielisellä puolella, joka on vielä pahempi kuin suomenkielisellä. Tarvitaan erityistoimia, ja myös ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat toimiakseen henkilöstöä, jolla on selkeä koordinointivastuu.

Poliittiselle johdolle, lautakunnalle ja toimialan virkamiesjohdolle on annettava tehtäväksi keskustella jatkuvasti kahden kuukauden välein toimenpiteistä, joihin ryhdytään henkilöstötilanteen parantamiseksi. Vaikka se saattaa tuntua poikkeukselliselta, henkilöstökysymystä on käsiteltävä samanlaisella kriisitietoisuudella kuin koronapandemiaa.

Kaupungin lähes kolmen miljardin budjetista suurin osa on etukäteen lukittu lainsäädännössä tai muissa säännöksissä. Liikkumavaraa neuvotteluissa oli joitakin kymmeniä miljoonia. Pystyimme tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä kasvattamaan tätä kapeaa liikkumavaraa.

Käytimme tämän liikkumavaran huolellisesti. Koulutusta uhkaavat leikkaukset, joita virkamiehet uskollisina budjettiraameille olivat ehdottanut, pystyttiin eliminoimaan. Sen lisäksi lisättiin rahoitusta uusiin satsauksiin, joilla varmistetaan koulujen ja päivähoidon laatu. RKP on tyytyväinen tähän lopputulokseen.

Kulttuuri- ja vapaa-aika-alaa uhkasi erityisesti nousevat energiakustannukset, kun urheilu- ja kulttuuritiloja pidetään lämpiminä. Lisäsimme kuitenkin määrärahaa, jonka pitäisi kattaa kasvavat energiakustannukset, ja näin kaikilla aloilla.

Samoin lisäsimme määrärahoja, jotta voimme viimeinkin saada maksettua kaupungin henkilöstön palkkoja oikein. Ongelmat ovat jatkuneet sietämättömän pitkään. Maineemme hyvänä työnantajana on vaarassa, mikä vaikeuttaisi kaupungin henkilöstön rekrytointia. RKP vaatii, että tämä priorisoidaan jotta saadaan nopea ratkaisu aikaiseksi.

Toinen suuri ongelma tai ainakin kysymysmerkki on miten valtion antamat, eli meidän omien veronmaksajiemme, rahat tulevat riittämään sosiaali- ja terveydenhoitoon. Hyvä uutinen helsinkiläisille on kuitenkin, että voimme pitää terveyskeskus- ja laboratoriokäynnit ilmaisina.

Jos Uudestamaasta olisi tullut yksi ainoa hyvinvointialue, tämä ei varmasti olisi ollut mahdollista. Erillisenä ja itsenäisenä toimijana pystymme jatkossakin tällä tavoin osittain kompensoimaan pääkaupungin korkeita asumis- ja elinkustannuksia.

Helsinki tulee tekemään kaikkensa, ettei palvelutaso laske, että voimme huolehtia kaikista ja myös turvata Malmin sairaalan päivystys, joka on välttämätön kaupungin terveydenhoitopalveluiden toimivuuden kannalta.

Helsinki jatkaa yhteisten resurssiemme viisasta hallintaa, ja jatkaa investointeja kasvavaan kaupunkiin: kouluihin, päiväkoteihin, puistoihin, asuntoihin, liikuntapaikkoihin ja niin edelleen. Helsinki investoi joukkoliikenteeseen ja rahaa varataan Krunuvuorenrannan laivayhteyteen, jonka eteen RKP on jo pitkään tehnyt töitä.

Kaiken kaikkiaan olemme ratkaisseet vaikean yhtälön parhaalla mahdollisella tavalla.

(Ryhmäpuheenvuoro Helsingin kaupunginvaltuuston budjettikeskustelussa 16.11.2022)