Helsingin Uutiset uutisoi viime viikolla HSL:n suunnitelmista ottaa käyttöön lähimaksu, jolloin kertalippuja voisi ostaa myös pankki- tai luottokortilla. Tällainen järjestelmä on käytössä muissa kaupungeissa, Suomessa ja muualla.

Vihdoin tämä siis tulee meillekin. Keskustelua herätti HSL:n hallituksessa vain se, otetaanko tältä osin käyttöön ns. tasatariffi, eli matkan hinta olisi sama koko HSL:n alueella. Tällainen on käytössä monessa suurkaupungissa, Tukholmasta ja Pariisista lähtien.

Tasatariffiin siirtymistä kauttaaltaan on itse asiassa HSL:n virkakoneisto esittänyt, mutta poliittisista luottamushenkilöistä koostuva hallitus torjui sen. Itse olisin ollut valmis uudistukseen, mutta oma taustaryhmäni, kotikaupunki Helsinki ei ollut. Pelkona oli, että nykyisellä AB-vyöhykkeellä lippujen hinnat nousevat. Laskelmat osoittivat, että korotus olisi pieni, mutta psykologinen kynnys oli liian korkea.

Pankki- tai luottokortilla kertalippunsa maksaisivat lähinnä turistit, HSL-alueen ulkopuolelta tulevat ja muut hyvin satunnaisesti matkustavat. Silloin olisi kätevää, että lipun hinta on kaikille sama. Eli miksei voisi kokeilla tasatariffia juuri näiden lipunostajien osalta?

Paljon suuremmat ovat muut huolet, erityisesti ikuinen keskustelunaihe ja murhe: lippujen hinnat. Itse asiassa matkustajat maksavat keskimäärin vain noin euron matkalta, mutta se ei kaikkia lohduta.

Juuri kun oli pystytty vähän alentamaan hintoja, taustalla maan edellisen hallituksen koronatuet, niin joudutan ensi vuonna taas korottamaan niitä. Suurin syy on maan uuden hallituksen typerä päätös korottaa joukkoliikenteen alvia, mistä ilmastokaan ei todella kiitä.

Korotuksen tasoon vaikuttavat myös matkustajaluvut, jotka edelleenkään eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle – syynä lisääntynyt etätyö.

Ja tietysti kohonneet kustannukset. Ja silloin isommatkin polttoaineiden hinnannousut ja palkankorotukset ovat pieniä tekijöitä verrattuna kaikkein pahimpaan, infrakustannusten nousuun.

Helsinginseutu on maailmanlaajuisestikin uniikki siinä, että joukkoliikenteen infrainvestoinnit (kiskot, sillat jne.) maksatetaan suurelta osaltaan lippujen hinnoilla. Muualla maksavat valtio/aluehallinto/kunta. Jos tähän saadaan muutos, voidaan lippujen hinnat pysyvästikin laskea.

(Ensin julkaistu Helsingin Uutisten kolumnina)