On ollut tapana syyttää landelaisten kepua, kun maan hallitukset ovat kohdelleet Helsinkiä ja muuta pääkaupunkiseutua kaltoin. Tällä kertaa ei tämä käy, kun hallituksen johtava ja määräävä puolue on kokoomus, joka on myös Helsingissä suurin ja mahtavin.
Pitkä on luettelo Orpon hallituksen toimenpiteistä, jotka vaikuttavat erityisen kielteisesti helsinkiläisten ja naapurikaupunkien asukkaiden elämään. Aloitetaan asuntopolitiikasta.
Asumiskustannuksethan ovat täällä maan korkeimmat, ja siksi asumistuen leikkaukset osuvat kuin täsmäase pahiten tänne. Pienituloisten asemaan vaikuttaa myös toimeentulotuen kiristys.
Kiinteistöveron kiristys iskee kaikkeen asumiseen, sekä vuokriin että yhtiövastikkeisiin. Valtiontuki vuokra-asuntotuotannolle vähennetään myös, ja asumisoikeusasuntojen osalta lakkautetaan.
Helsinginseudulla on maan selvästi suurin opiskelijakeskittymä, ja opiskelijathan ovat hallituksen erityisessä epäsuosiossa. Kun eläkeläiset saavat jo toisena vuotena isot indeksikorotukset, opintotuen indeksikorotus leikattiin tylysti pois, eli sen reaaliarvo heikkenee. Asumis- ja toimeentulotuen leikkaukset iskevät tietysti myös opiskelijoihin.
Hallituksen toimet vaikeuttavat myös sen työvoiman saantia, josta on erityisen suuri puute tällä seudulla. Miksi muuttaa tänne töihin, kun asumiskustannukset entisestään kasvavat? Ja työmatkavähennyksen leikkaus vaikeuttaa työvoiman saantia naapurikunnista.
Samaan suuntaan vaikuttaa hallituksen ilmastopolitiikankinvastainen päätös korottaa julkisen liikenteen lisäarvoveroa. Maan julkisesta liikenteestähän valtaosa on Helsingin seudulla.
Eikä kipeästi tarvittava maahanmuuttokaan tarjoa ratkaisua työvoimapulaan, kun hallitus kiristää sitäkin. Kaiken huippu on sääntö jonka mukaan kolme kuukautta työttömänä ollut maahanmuuttaja poistetaan maasta. Se on useilla aloilla normaali ”between jobs”-jakso.
Orpon hallituskaan ei ole korjannut vääristymää valtion sosiaali- ja terveysuudistuksen rahoituksessa, joka sekin on epäsuotuisa Helsingille.
Päinvastoin: hallitus aikoo pakottaa Helsingin perimään terveyskeskusmaksuja, joita ei ole vuosikymmeneen ollut kun olemme halunneet pienituloisille kompensoida korkeita elinkustannuksia.
Miksi Helsinkiä kohdellaan näin kaltoin? Taustalla on varmasti suosittu myytti rikkaasta pääkaupungista – vaikka kaupunki joutuu lisäämään lainanottoaan roimasti suurten investointien rahoittamiseksi.
(Ensin julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa 22.11.2023)