HSL:n lippujen hinnat nousevat valitettavasti ensi vuonna peräti kahdeksalla prosentilla. Näin päätti HSL:n hallitus viime viikolla, äänin 7-7, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänin, kokoomuslaisen puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Itse ehdotin kuutta prosentti, mutta tämä hävisi.

Pohjalla oli Opo-Purran hallituksen huonosti harkittu päätös korottaa henkilöliikenteen alvin kymmenestä prosentista neljääntoista. Huonosti harkittu, koska se on jyrkässä ristiriidassa maamme ilmastotavoitteiden kanssa ja rankaisee julkisen liikenteen pieni- ja keskituloisia käyttäjiä.

Tästä alvin korotuksesta huolimatta vasemmistoliiton edustaja ja osa vihreistä HSL:n hallituksen jäsenistä esittivät, ettei lippujen hintoja nosteta ollenkaan. Sinänsä kaunis ajatus, mutta ei voi millään logiikalla perustella sitä, että kuntien pitäisi verorahoillaan nollata valtiovallan toimet.

Kun maan edellinen, Marinin hallitus koronan takia päinvastoin päätti tilapäisesti poistaa julkisen liikenteen alvin, lippujen hinnat laskettiin mm. HSL:n alueella. Koska myös liikenteen kustannukset ovat tietysti nousseet, oli perusteltua nyt korottaa lippujen hintoja vähän enemmän kuin alvin sanelemalla neljällä prosentilla.

Kokoomus ja perussuomalaiset perustelivat kahdeksaa prosenttia sillä, että pitää kompensoida hinnankorotuksen vaikutukset matkustajamääriin. Mutta sehän olisi noidankehä: mitä enemmän korotetaan hintoja, sitä suuremmaksi matkustajakato saattaa nousta…

Minun ehdotukseni kuudesta prosentista voitti ensimmäisessä äänestyksessä nollalinjan, mutta hävisi sitten täpärästi ratkaisevassa.

Kahdeksan puolesta äänestivät siis Orpon ja Purran puoluetoverit, mutta osavastuun kantavat myöskin nollalinjan kannattajat, koska kok ja ps olivat ilmoittaneet että kuusi kävisi heille jos siitä syntyisi yksimielisyys. Tämä oli tiedossa etukäteen, mutta näin vaalien alla se ei purrut.

Olkoon tämä lopputulos opetus siitä, että hyvä tarkoitus saattaa joskus purra omaa häntäänsä. Ja siitä helsinkiläiset ja naapurikuntien asukkaat maksavat nyt sitten turhan kalliita lippujen hintoja.

Samalla nollalinjan kannattajat – omituisesti kyllä – yrittivät kätkeä maan hallituksen typeryyden. Siinä kuitenkin onnistumatta.

(Ensin julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa 13.11.2024)