Helsinki on hieno kaupunki. Ei liian iso, vaan inhimillinen suurkaupunki. Meren äärellä, ja edelleen hyvin vihertävä, ei liian tiheästi rakennettu. Tämän kaupungin ilmeen ja ominaisuuden haluamme säilyttää.

RKP tunnetaan laajalti Malmin lentoaseman puolustajana. Kenttähän on myös viher- ja virkistysalue, joka palvelee kaikkia helsinkiläisiä. Ja ennen kaikkea se on historiallisesti ja luontonsa vuoksi ainutlaatuinen paikka.

Se ei ole ainoa uhanalainen osa kulttuuriperintöämme. Uusimpana asiana on noussut Elielinaukion mahdollinen käyttö ison rakennuksen tonttina, joka jättäisi vanhan Vltava-talon ja itse Rautatieaseman länsisiiven varjoonsa. Elielinaukio on aukio, ei tontti! Jos jotain pitää sinne rakentaa, niin pienempää, ja pohjoispäähän, hotellin ja Sanomatalon puolelle.

Onneksi torjuttiiin Lapinlahden sairaala-alueen myynti ulkomaiselle kiinteistösijoittajalle ja toistaiseksi Vartiosaarikin säilyy viher- ja virkistysalueena. Mutta seuraavaksi nousee nyt Eteläsataman ns. Makasiinilaiturialueen rakentaminen ja jopa mahdollinen myynti. Arkkitehtuuri- ja designmuseo sopii kyllä siihen suojellun Olympiaterminaalin viereen, mutta korkeaa toimistorakennusta ei siihen enää kaivata, joka peittäisi näköalan merelle.

Kaupunkisuunnittelua ei pidä ulkoistaa rakennusyrityksille, vaan pitää kaupungin oman valmistelun ja päätöksenteon käsissä. Tietysti hyvässä yhteistyössä rakentajien kanssa, jotka voivat tehdä esityksiä.

RKP haluaa vaalia Helsingin jäljellä olevia viher- ja virkistysalueita, Keskuspuistosta lähtien, sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Me voimme rakentaa tyhjälle tonttimaalle ja korvata huonosti rakennettuja vanhempia kerrostaloja uusilla, vaikkapa korkeammilla.

Hyviä uusia asuntoalueita ovat esim. Alppikylä, Jätkäsaari, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi. Rakennetaan monipuolisesti, isompia ja pienempiä taloja, erikokoisia asuntoja, vuokra- ja omistusasuntoja ja niiden välimuotoja. Tehdään kaikista asuinalueista viihtyisiä puilla, istutuksilla ja penkeillä. Toivon mukaan päästään rakentamaan myös Östersundomiin, mutta mieluummin omakoti-, pari- ja rivitaloja kuin korkeita kerrostaloja. Pilvenpiirtäjät sopivat juuri Pasilaan ja Kalasatamaan, mutta ei lähemmäksi merenrantoja, vaan meidän pitää vaalia Helsingin matalaa profiilia merelle päin.

Hallinto-oikeuksien päätökset hylätä Östersundomin yleiskaavan, Hernesaaren kaavan ja neljä suunniteltua ns. kaupunkibulevardia ovat muistutuksina siitä, että Helsingin täytyy suunnitella paremmin, sekä luonto että toisaalta sujuvan liikenteen vaatimukset huomioiden.

Uusi villitys näyttää olevan rakentaminen mereen, täyttömaalle. Se sopii kyllä esim. Jätkäsaaressa, jossa rannat ovat ennestään laiturimaisia, mutta ei edelleen luonnollisessa tilassa oleville rannoille, kuten Koivusaaren ympäri, Lauttasaaren pohjoispuolelle ja Kulosaaren länsipuolelle.

RKP äänesti kalliita Kruunusiltoja vastaan, ja nyt kun sen budjetti näyttää paisuvan, teemme uuden yrityksen esittää että sillat korvataan raitiolinjalla lähimpään metroon ja sähköllä toimivilla lautoilla, jollaisia on mm. Göteborgissa. Muutenkin haluamme kehittää Helsingin sisäistä laivaliikennettä, saarille ja myös kaupunginosista toisiin.

Meidän visiomme Helsingistä on viihtyisä kaupunki, johon mahtuu rinta rinnan sekä asuntoja ja palveluja että viheralueita ja vanhoja ympäristöjä. Helsingin kasvuhimo ei saa tehdä kaupungista rumaa.

Meidän Helsinkimme on myöskin Helsingfors, eli toimii kahdella kielellä – ja tietysti muillakin, koska Helsingin pitää olla monikulttuurinen kaupunki, jossa kaikki ovat tervetulleita eikä ketään syrjitä.

Ja tietysti meidän Helsinkimme on ilmastofiksu, eli tekee kaikkensa päästöjen vähentämiseksi. Ja suojelee yhteistä Suomenlahtea ja Itämerta.

Helsinki on Suomen ja Pohjoismaiden mittakaavassa suurkaupunki, mutta haluamme pitää sen ihmisläheisenä.

(Först publicerad i SFP:s valbilaga i Helsingin Sanomat 26.5.21)